Neuropatia – solunsalpaajahoitojen haitta

Neuropatia tarkoittaa hermon sairautta ja polyneuropatia ääreishermoston rappeumaa. Se ilmenee ensin kehon ääriosissa sukka- hansikasmaisesti sijaiten ja laajenee sitten hitaasti raajojen tyviosiin. Polyneuropatian tavallisia syitä ovat sokeritauti, B12-vitamiinin puutos, kilpirauhassairaudet sekä maksan ja munuaisten vajaatoiminta. Polyneuropatia voi tulla myös alkoholin liikakäytön aiheuttamana tai lääkkeen haittavaikutuksena. Näissä tapauksissa puhutaan toksisista eli myrkkyvaikutuksen aiheuttamista polyneuropatioista.

Tunnetuin polyneuropatiaa aiheuttava lääkeryhmä ovat solunsalpaajat, joita käytetään syöpäsairauksien hoidossa. Kullakin solunsalpaajalla on omat tyypilliset haittavaikutuksensa, jotka rajoittavat lääkkeen annostelua. Näitä haittoja ovat mm. verenkuvamuutokset, munuaismuutokset ja polyneuropatia. Tietyt solunsalpaajaryhmät (vinka-alkaloidit, platinajohdokset, taksaanit ja bortetsomibi) aiheuttavat polyneuropatiaa, jos annos on korkea ja / tai käyttö on pitkäkestoista. Talidomidi on immunologisesti vaikuttava lääke, jota käytetään tiettyjen sidekudossairauksien ja syöpäsairauksien, mm. myelooman hoitoon. Myös talidomidi on neurotoksinen lääke. Herkkyys neuropatialle on yksilöllinen. Iäkkäät ja diabeetikot ovat muita alttiimpia saamaan solunsalpaajista neuropatiaa. Neuriopatian syntymekanismit tunnetaan puutteellisesti.
Polyneuropatiassa vaurio voi tuolla tuntohermosäikeisiin, jolloin oireita ovat tunnottomuus tai poikkeava tunnon herkistymä (esim. kosketus- tai kylmänarkuus), puutuminen, pistely, kihelmöinti ja joillakin potilailla myös kipu. Jos liikehermosäikeet vaurioituvat, oireina on lihasheikkoutta ja kömpelyyttä. Tasapainon hallinnan vaikeus polyneuropatiassa voi johtua sekä asentotuntoa välittävien hermosäikeiden että lihaksia hermottavien hermosäikeiden vauriosta.

Neuropatiaoireet voivat palautua, jos lääkkeen annosta pienennetään, lääkkeen annostelussa pidetään tauko tai lääke lopetetaan kokonaan. Jos solunsalpaajan annosta ei muuteta, neuropatia todennäköisesti etenee eli oireet voimistuvat ja niiden haittaavuus pahenee.
Multippelin myelooman (luuydinkasvaimen) hoidossa käytetään bortetsomibia, jonka aiheuttama neuropatia alkaa ensimmäisten hoitosyklien aikana, vakaantuu yleensä 5. syklin aikana eikä vaikeudu sen jälkeen. Bortetsomibi-neuropatia aiheuttaa tunto-oireita (puutuminen, pistely, kihelomöinti), ja puolella potilaista on kipua. Jos bortetsomibia saavan potilaan neuropatiaoireet ovat lievät, toimenpiteitä ei tarvita. Jos neuropatia on kivulias tai tuntohäiriöt aiheuttavat toimintahaittaa, solunsalpaajan annosta pienennetään. Jos neuropatia on vaikea, bortetsomibi pitää lopettaa. Myös talidomidin aiheuttamassa neuropatiassa vaurio kohdistuu tuntohermosäikeisiin. Bortetsomibin kohdalla neuropatia on lähes aina reversiibeli eli palautuva kun taas talitomidin kohdalla neuropatia jää lähes poikkeuksetta pysyväksi haitaksi.

Neuropatiakipujen hoitoon käytetään tiettyjä masennuslääkkeitä ja epilepsialääkkeitä, jotka muokkaavat neuropatiaan liittyvää virheellistä hermotoimintaa vaurioituneessa tuntoradassa ja joita on tutkittu hermovauriokivun hoidossa. Lievissä neuropatioissa oireet lievittyvät yleensä solunsalpaajan annosmuutoksen jälkeen, mutta jos oireet ovat häiritseviä ja pitkäkestoisia, kannattaa niiden lääkehoidon mahdollisuuksista keskustella hoitavan lääkärin kanssa.

Koska potilaan itse tuntemat oireet (puutuminen, tunnottomuus, pistely, kipu) ovat ensimmäinen merkki neuropatiasta, on tärkeää että potilas kertoo oireistaan lääkärille, joka arvioi neuropatian vaikeusasteen ja säätää solunsalpaajan annoksen turvalliselle tasolle. Neuropatiaoireiden seuranta kyselylomakkeilla on helppo ja nopea tapa kerätä tietoa hoidon räätälöintiä varten. Kyselylomakkeiden tietoa lääkäri täydentää tutkimalla potilaan vastaanotolla. Käytettävissäsi on oheinen asiantuntijoiden laatima kyselylomake, jonka voit tulostaa ja täyttää ennen seuraavaa lääkärin vastaanottokäyntiä.

Tekstin on kirjoittanut Maija Haanpää, neurologian erikoislääkäri